SKP:n vaaliohjelma

Me suomalaiset kommunistit vaadimme:

Hyvinvointivaltion puolesta – Ei EU:lle

Nyt on Euroopan aika ottaa askel vasemmalle – kapitalismia, EU-sopimuksia ja uusliberalismia vastaan. EU:n suunta on toinen: vapaa kilpailu ja kapitalismi, ilman yritysten yhteiskuntavastuuta.

Suomen kommunistinen puolue tuo Euroopan unionin parlamentin vaaleihin EU:n vastaisen ja toisenlaista Eurooppaa rakentavan työväenluokkaisen vaihtoehdon. Olemme osa Euroopan vasemmistoa ja maailman kansainvälistä kommunistista liikettä, joka haluaa parempaa Eurooppaa ja maailmaa, jossa ihmistä ja luontoa ei alisteta ahneudelle ja riistolle.

Toisenlaisen Euroopan rakentaminen ei ole mahdollista Euroopan unionin sopimusten puitteissa. Se edellyttää irtautumista nykymuotoisesta EU:sta. SKP:n mielestä EU:n rakenteita ja toimivaltaa on ryhdyttävä purkamaan ja päätäntävaltaa on palautettava ihmisille itselleen. Toisenlainen Eurooppa voi perustua vain itsenäisten kansojen vapaaehtoiselle yhteistyölle. Yhteistyö Euroopan maiden kesken ympäristökysymyksissä, epäterveen kilpailun sekä rasismin ja muukalaisvihan torjumiseksi on välttämätöntä. Tärkeää on myös kehittää eurooppalaista yhteistyötä laajentaen sitä Euroopan itäosiin.

Euroopan unionia on markkinoitu rauhan ja sopusoinnun projektina. Todellisuudessa unioni on imperialistinen rakenne, kapitalistien luokkataistelukoneisto, joka edistää suurten yhtiöiden etuja niiden pyrkiessä kasvamaan ja maksimoimaan voittonsa. Sen tavoitteena on yhdistää suuryritysten ja jäsenvaltioiden voimat tiiviiksi poliittiseksi liitoksi, talous- ja rahaunioniksi sekä yhteiseksi turvallisuus- ja sotilaspolitiikaksi.

EU:n tarkoitus on tukea ylikansallisen suurpääoman valta-asemia ja voitontavoittelua alentamalla työvoimakustannuksia ja sosiaalisia menoja, taistelemalla ay-liikettä ja työehtosopimuksia vastaan, purkamalla ja estämällä kansallista sääntelyä ja verotusta, kiihdyttämällä monopolisoitumista sekä alistamalla kehittyviä maita.

SKP on mukana tekemässä muutosta

EU:n kriisipolitiikkaa vastaan on noussut ennennäkemättömän laaja eurooppalainen vastarinta. SKP on osa eurooppalaista tyytymättömien liikettä. Sixpack-hallituksen suurpääomaa syleilevälle linjalle ja kansallisten rajojen sisälle käpertyvälle nationalismille on vaihtoehto: Euroopan kansojen solidaarisuus ja työväenluokan internationalismi, joka ei unionia kaipaa.

SKP:n mielestä tarvitaan perusteeltaan toisenlaisen, työväen Euroopan rakentamista, jossa työntekijöiden oikeudet toteutuvat, jossa sosiaalinen oikeudenmukaisuus on tärkeä periaate ja joka ei ole turvallisuuspolitiikassa sitoutunut sotilasliittoihin. Tavoitteenamme on 2000-luvun sosialismi ja kommunismi.

Suomen suunnaksi irti EU:sta

Toisenlaisen Euroopan rakentaminen ei ole mahdollista nykymuotoisen Euroopan unionin sopimusten puitteissa, joiden perustarkoitus on estää työväenliikkeen taistelu oikeuksistaan ja demokratiasta.

Suomen kansalaisilta on kysytty liittymisestä Euroopan unioniin vain kerran neuvoa-antavalla kansanäänestyksellä 1995. Sen jälkeen Suomi on liittynyt muun muassa Euroopan talous- ja rahaliitto Emuun sekä Euroopan vakaus- ja kasvusopimukseen. Unionin luonne on muuttunut niin, että on perusteltua, että kansalaiset saavat ottaa kantaa siihen.

  • EU:n kaikki sopimukset on alistettava sitoville kansanäänestyksille.
  • Suomen tulee muuttaa perustuslakiaan ja poistaa sieltä säännös, jonka mukaan Suomi on EU:n jäsen.
  • Suomelle on palautettava kansallinen itsemääräämisoikeus.
  • Suomen pankki pitää palauttaa itsenäiseksi keskuspankiksi.
  • Strategisia aloja, kuten sähköntuotanto ja –siirto, rautatiet, tietoliikenne ja terveydenhuolto, on kansallistettava pois ylikansallisen pääoman kontrollista.
  • Työväen omaehtoista ja muuta kansankulttuuria on puolustettava ylikansalliselta kulttuuri-imperialismilta.

Laman laskut niiden aiheuttajille

Euroopan talouskriisi on kapitalismin järjestelmäkriisi, mutta konkreettisemmalla tasolla se on myös velkakriisi, joka vaatii vastaavia konkreettisia ratkaisuja. Sitä kärjistävät talous- ja rahaliitto Emun rakenteelliset ongelmat.

Vakaan kehityksen sijasta koko EU on historiansa pahimmassa kriisissä. Euroeliitin leikkauspolitiikka ja satojen miljardien eurojen tukipaketit vievät Eurooppaa entistä syvempään talouden taantumaan ja tukevat pankkeja ja suursijoittajia. Velkojen takaisinmaksua ja talouden tasapainottamista käytetään välineenä hyvinvointivaltion purkamiseksi.

  • Vaikeuksissa olevat Euroopan valtiot on vapautettava veloista.
  • Suuryritysten valtaa pönkittävistä USA:n ja EU:n välisistä vapaakauppasopimuksista on luovuttava.
  • Valtiot on vapautettava yksityisten pankkien otteesta antamalla hyödyllisiin ja työllistäviin julkisiin hankkeisiin edullista lainaa suoraan Euroopan keskuspankilta.
  • Euroopan keskuspankki tulee alistaa demokraattiseen ohjaukseen ilman liittovaltiokehitystä.
  • Pääomaliikkeiden vapautta on rajoitettava. On otettava käyttöön rahoitusmarkkinoihin ja spekulatiivisiin pääomaliikkeisiin kohdistuva vero.
  • Sopimukset veroparatiisien kanssa on purettava ja estettävä pääomien ja voittojen ulosvienti
  • EU:ssa on luovuttava velkojen yhteisvastuullisuudesta.

Työläisten oikeudet etusijalle

Työväenluokan yhteiset edut ovat olemassa riippumatta unionin rakenteista.

EU heikentää työntekijöiden sopimusturvaa, ajaa työajan pidentämistä ja suosii halpatyövoiman käyttöä. Talouskriisi on merkinnyt irtisanomisten aaltoa. Kilpailukykyä on pyritty parantamaan sisäisellä devalvaatiolla, palkkoja ja työehtoja polkemalla.

Euroopan unionin työvoiman ja pääomien vapaa liikkuvuus on johtanut siihen, että myös Suomeen tuodaan työvoimaa, jolle maksetaan heikompia palkkoja kuin suomalaiset työehtosopimukset ja palkkataso edellyttävät – tavoitteena työn hinnan polkeminen. Myös suoranainen orjatyö ja ihmiskauppa ovat EU-alueella rajussa kasvussa Euroopan yhteisen markkina-alueen ansiosta.

  • Vaadimme, että sopimuksia noudatetaan.
  • Tarvitaan Euroopan tasolle minimipalkka, joka on 60 prosenttia kunkin jäsenmaan kansallisesta keskipalkasta – Suomessa 1 800 euroa kuukaudessa.
  • Julkisen vallan on luotava uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
  • Työlainsäädäntöä on kehitettävä niin, että halpatyövoimamarkkinoista päästään eroon ja että ulkomaiselle työvoimalle maksetaan samantasoinen palkka kuin kotimaisillekin työntekijöille.
  • Euroopassa on lyhennettävä yleinen työaika 30 tuntiin viikossa tai 6 tuntiin päivässä ansiotasoa alentamatta ja siten, ettei työehtosopimusten yleissitovuutta murenneta.
  • Nämä tavoitteet voidaan toteuttaa ay-liikkeen ja vasemmiston yhteisellä kansainvälisellä toiminnalla muun muassa lisäämällä ay-liikkeen valvontamahdollisuuksia yli valtionrajojen.

Valta Euroopan kansoille

EU merkitsee demokratian kaventamista laajentamalla markkinoiden vapautta ja keskittämällä pääosan lainsäädäntövallasta ylikansallisille elimille, yhä etäämmäs kansalaisista. Unionin sisällä kasvaa suuryritysten ja suurten jäsenmaiden mahti.

Liittovaltiokehityksen sijasta valtaa on palautettava takaisin kansalliselle tasolle.

  • On vahvistettava kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia kansalaisaloitteilla ja kansanäänestyksillä.
  • Osana EU:n vallan rajoittamista vaaleilla valittavien elinten asemaa on parannettava.
  • EU:n liittovaltiokehitys on torjuttava.
  • Eurooppalaisten kansalaisaloitteiden tekemistä on helpotettava ja niiden sitovuutta vahvistettava. Niillä on voitava vaikuttaa myös EU:n perussopimuksiin.
  • Kansalaistoiminta on demokratian perusta. Demokraattisten järjestöjen, kuten kommunististen puolueiden toimintaoikeudet on taattava.
  • Vähemmistökielten asema on turvattava.

Julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan puolesta

EU tuo jatkuvasti lisää paineita julkisten palvelujen yksityistämiseen niin valtion kuin kuntien tasolla. Unioni suosii markkinoille ja kilpailutukselle perustuvia ratkaisuja. Tämä tulee kalliiksi ja lisää byrokratiaa. Julkisten palvelujen kilpailuttaminen ei myöskään suosi paikallisia yrittäjiä.

  • Kaikille on taattava oikeus taloudelliseen turvaan.
  • Sosiaaliturvan vastikkeellisuus on poistettava.
  • Suomessa on luovuttava demokratiaa ja lähipalveluja heikentävästä kunta- ja sote-uudistuksesta.
  • Julkiset palvelut on Euroopassa tuotettava julkisen sektorin omana toimintana.
  • Perusterveydenhuollon ja –koulutuksen on oltava maksutonta.
  • Puhdas vesi on perusoikeus, josta ei saa tehdä kauppatavaraa.
  • Kolmannen sektorin alasajo on estettävä myöntämällä järjestötoiminnalle riittävä taloudellinen tuki.
  • Julkisessa hallinnossa ja sen tietojärjestelmissä on siirryttävä käyttämään vapaan lähdekoodin sovelluksia.
  • Julkisten palvelujen turvaamiseksi rikkaiden verotusta on kiristettävä asettamalla kaikki tulot – niin ansio- kuin pääomatulot – samalle viivalle ja verottamalla niitä progressiivisella periaatteella.

Euroopan ekologinen rakennemuutos

EU:n ympäristöpolitiikka on alistettu suurten yhtiöiden voitontavoittelulle ja päästökaupan keinottelulle. Kasvihuonepäästöjen voimakas kasvu osoittaa, miten välttämätöntä ja kiireellistä on sovittaa talous ekologisesti kestäviin puitteisiin. Eurooppaan tarvitaan talouden ekologinen rakennemuutos, jotta inhimillisen elämän edellytykset turvataan myös seuraaville sukupolville.

On irtauduttava EU:n teollista tehomaataloutta suosivasta maatalouspolitiikasta, joka on ristiriidassa paitsi suomalaisen myös kehittyvien maiden maatalouden tarpeiden kanssa. Elintarviketuotannon kansallinen omavaraisuus on turvattava ja samalla on edistettävä luomutuotantoa sekä maanviljelijöiden mahdollisuuksia kehittää osuustoiminnallisia ratkaisuja.

  • Suomessa ja muissa Euroopan maissa on luovuttava lisäydinvoiman rakentamisesta.
  • Euroopassa on luovuttava kasvihuonepäästöjä tuottavien energiamuotojen tukemisesta.
  • On tuettava paikallisen uusiutuvan energian käyttöä.
  • Kaatopaikkojen arvokkaat materiaalit on otettava talteen citykaivostoiminnalla.
  • Lähiruoan tuotanto on turvattava.
  • Lupa kaivostoimintaan on myönnettävä vain valtionyhtiöille.

Euroopasta rauhan ja solidaarisuuden rakentaja

Nykyiset turvallisuusuhkat liittyvät erityisesti ympäristö-, ruoka- ja talouskriiseihin. Niitä ei ratkaista sodan keinoilla. Euroopan on luovuttava asevarustelusta ja Naton iskunyrkiksi tarkoitetuista taistelujoukoista.

Euroopan turvallisuuden ja yhteistyön kehittämisessä tarvitaan myös Ety-järjestön, Euroopan neuvoston ja kansalaisjärjestöjen aktiivisuutta.

Pakolaisuus ja siirtolaisuus ovat seurausta samasta riistosta, jota suuryhtiöt harjoittavat myös Suomessa. Suomen pitää huolehtia kansainvälisistä velvoitteistaan ottaa vastaan pakolaisia, ja turvapaikkahakemusten käsittelyä on nopeutettava.

Kehitysmaiden riiston kääntöpuolena ovat Euroopan unionin ulkorajojen kiristyvä valvonta sekä vastaanotto- ja säilöönottokeskukset, joissa poljetaan monien turvapaikkaa hakevien ja siirtolaisten ihmisoikeuksia. Linnake-Euroopan rakentamisen sijasta tarvitaan tekoja, joilla tuetaan kehitysmaiden mahdollisuuksia kehittää talouttaan omista tarpeistaan lähtien, muutetaan kansainvälisen talouden rakenteet oikeudenmukaisemmiksi, torjutaan ilmastonmuutosta ja lopetetaan sodat.

  • Euroopan unionin on vaadittava Naton purkamista, ja asevarusteluun käytettäviä määrärahoja leikattava.
  • Suomalaiset joukot on vedettävä pois Afganistanista ja askeleena sotilasliittojen lopettamiselle luovuttava yhteistyöstä Naton kanssa.
  • EU:n on painostettava Israel tunnustamaan Palestiinan kansan oikeus omaan valtioon.
  • On vaadittava Marokkoa vetäytymään miehittämältään Länsi-Saharan alueelta.
  • Linnake-Euroopan rakentamisesta ja Frontex-ohjelmasta on luovuttava.
  • Suomen hallitus ei saa hyväksyä EU:ssa kauppasopimuksia, joilla pyritään alistamaan Latinalaisen Amerikan, Afrikan tai muita kehitysmaita.
  • On kehitettävä yhteistyötä BRICS-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina, Etelä-Afrikka) kanssa.
  • EU:n siunauksella tapahtuva Afrikan sarven kalastusalueiden riisto ja saastuttaminen on lopetettava.

Suomen kommunistinen puolue haluaa rakentaa yhteistyön Eurooppaa, jossa etusijalla ovat ihmisten ja luonnon hyvinvointi, työntekijöiden oikeudet, demokratia, tasa-arvo ja solidaarisuus.

Tältä pohjalta teemme kevään europarlamenttivaaleissa vaalityötä Euroopan vasemmiston, muiden kommunististen ja radikaalien vasemmistolaisten puolueiden sekä EU-parlamentin Yhtyneen vasemmiston GUE/NGL-ryhmän kanssa.